Maanantaina olikin taas agitreenien aika ja päästiin testaamaan oliko vkl keppitreeneistä mitään apua. Ja arvatkaapa vaan oliko! Cici haki kepit aivan upeasti ja vauhti oli hyvää verrattuna aiempaan. Vilkuilut oli jätetty sikseen ja likka keskittyi koko ajan kepittelyyn viimeiseen väliin saakka. Voi että miten ylpee olen toisesta! Vielä kuitenki kepit kaipaa treeniä, mutta tuo oli eräänlainen erävoitto. Tavoitteena olisi saada loppuvuoteen mennessä kepit ns täydelliseen kuosiin ja tätä vauhtia tavoite toteutuu..

Lisäksi tehtiin taas puomilla kontaktitreeniä sekä keinun vieressä oltiin paukuttelutreenissä. Eli itse ei menty keinua vaan kun muut meni niin palkkaa vaan siitä ettei perääntynyt mihinkään äänen kuuluessa. Toivon mukaan tästä on apua, koska tuolla hallissa Cici ainakin säikähtää hieman tuota kolahdusta. Vielä yhtenä treeninä tehtiin omatoimisesti putki-rengas treeniä.. Ideana saada vauhtia neidille renkaalle. Putkistahan tuo tunnetusti tykkää ja sinne pinkookin vauhdilla ja vauhti jatkuu putken jälkeenkin. Tätä hyödyntäen rengas vaan treeniin mukaan ja renkaastaan suoriuduttiin ilman tukea ottamatta varmaan ensimmäisiä kertoja koskaan! Tästä oppien renkaalle mennessä tulee olla kunnon vauhti, jotta se menisi ns oikein ;)

Ja päivän treeniin eli sylkkäreitä. Aluksi tehtiin vai kutoseen asti, joka oli kyllä ihan hyvä nimittäin ohjaaja oli vähän pihalla.. Ensimmäistä kertaa kun kerta tehtiin niin kaipa siinä oli ihan normaaliakin säheltää :p Mutta ensin jäin itse vaan paikalleni odottamaan että Cici hyppää, mutta mihinkäs se olis osannu mennä jos kerta ohjaajakin pysähtyi? Suvin neuvoilla päästiinkin siihen pisteeseen, että homma rupes sujumaan ja käännökset sujuivat kunnolla! Viimeisellä kerralla mukaan otettiin mukaan loputkin hypyt ja se vasta säälittävää menoa oli.. Nyt pitää vaan treenailla sylkkäriä itsenäisesti, vaikka ihan ilman estettäkin alkuun. Harjoitus on jo nimittäin tiedossa!

Tein myöskin ehkä uhkarohkeanki päätöksen. Nimittäin päätin että ilmoitan Cicin Kotkaan hyppikselle 8.11.! Otetaan sitte vaikka treenin kannalta ja tuohan se kokemusta.. Asenne ratkaisee ;)

Tänään lähettiinki sitte tokoilemaan feat Minna&aussiet Viialan koulun kentälle. Neidillä oli intoa enemmän kuin koskaan, jo liivin nähdessään likka meni aivan sekaisin :p Tätä innostusta hyväksi käyttäen alkuun seuraamisia. Naksuttelupalkkailulla paikka vakiintui ihan kivaksi ja kontakti oli todella hyvää meille. Täyskäännöksiä tehtiin yksittäisinä ja alkuun neiti oli vähän hukassa, mutta lähti nekin sujumaan. Pysähdyksissä Cici ajautui alkuun vinoon, mutta nekin naksulla suoriksi. Mitäköhän vielä.. No kulmista nyt mitään ihmeempiä nekin meni meille ihan kivasti. Ja yks positiivinen juttu oli hyvä huomata että Cici jaksoi seurata pidempää suoraa pätkää koko ajan kontaktia pitäen, mikä ei ole hetkiseen ollut niin itsestään selvyys !

On tässä tainnut ohjaajakin oppia jotain nimittäin äänen sävyn. Tehtiin taas nimittäin jäävätreeniä sillä tapaa että satunnaisesti käskin maahan ja seisomaan. Cici erotti ne hienosti, jos vaan sanoin maahan matalammalla ja seis vähän korkeammalla äänellä. Hyvä minä ;) Sitte luoksetuloa tehtiin myös ja siitäkään mitään ihmeempää jännenpää sanottavaa, vauhdilla tulee! Paikalla makuukin otettiin sillä tapaa että Hanin ja Cicin välillä oli n.3m väliä ja itse menin n.10m päähän koirasta. Minna meni piiloon pusikon taakse joka teki Cicistä terävämmän ja välillä neiti näytti siltä että nousisi, mutta eihän se kuitenkaan. Palasin likan sivulle samaan aikaan Minnan kanssa ja vapautin suoraan maasta. Kiva huomata että tuokin on nykyisin noinkin varmaa makuussa (:

Ja semmonenki tavoite on nyt asetettu, että keväällä alokkaaseen! Kokeita silmällä pitäen talven aikana ruvetaan treenaamaan taas tehotreeniryhmässä satunnaisesti..