Tänään oli taas liitely päivä.. Mun puolesta jokainen päivä vois olla liitely päivä, mutta järki käteen ja jätetään reenailut kerta viikkoon. Plus tietty just jotain keppireeniä, mut se on Cicille lähinnä leikkiä.. Tai oikeastaan koko agility on Cicille pelkkää leikkimistä, se on ihan innoissaan aina aivan kuin pieni lapsi karkkikaupassa. Hyvä niin, ollaan samalla aaltopituudella neidin kanssa ;P

Ensin otettiin viime kerran kertailuja eli kontaktiesteitä. Ensin puomia, ei ongelmia. Oli kyllä taas vauhti niin kova että kerran tipahti alun kontaktin jälkeen alas. Mutta eipä neiti sitä muistanut ku otettiin uudestaan, ihanaa omistaa koira joka ei tommossista välitä. Herkempi koira olis voinnu kyllä jättää menemättä koko esteelle ;s Mutta juu, hyvinhän se meni ja maltto pysähtyä kontaktille. Pitäs kyl parantaa jollain tapaa noita 2on2off-kontakteja, mut pitäs keksiä miten niitä vois reeniä kotona.. Vinkkejä voi esittää aina!

Ja otettiinhan me sitten A:takin, mutta kontaktit lopussa vähän pissi. Tuli kuitenki loppuun asti, mutta aina takatassut tipahti kontaktilta. Vauhtia kun on liikaa, niin sattuu ja tapahtuu ;) Välissä otettiin keppejä ja me treenittiin niitä kuten kotona oltiin aloteltu ja hienosti Cici haki sitä sisääntuloa. Paljo vaan toistoja niin kyllä se siitä lähtee.. Puolen vuoden päästä lisätään sitten kaksi keppiä lisää! Ehkä 8) Mutta käytiin me vielä se viimonenki kontaktieste elikkä keinu. Oli kyllä vauhti taas kohdillaan ja sitte alkoki jänskättää ku keinu lähti laskeutumaa.. Ei se pelännyt, mutta namia piti tunkea enempi nassuun ettei lähtenny hyppäämään alas. Namien kanssa sujui sitten paremmin, mutta jännä ku viime viikolla se ei jännittänyt yhtään. No ehkä neiti ei viimeeksi ajatellut asiaa sen enempää :D

Sitte käytiin läpi rengasta ja me Cicin kanssa otettiin koko ajan vain hihnan kanssa, koska neiti yritti hyppiä renkaan sivusta. Namilla pitää vielä houkutella hyppäämään läpi, mutta kaipa se ajan ja kokemuksen myötä lähtee menemään.. Otettiin myöskin pussia ja ensin otin varmuuden vuoksi niin, että kouluttaja piti pussin suuta auki ja jätin Cicin toiseen päähän odottamaan. Sitten kutsuin Cicin pussin läpi niin, että neiti näki mun naaman koko ajan. Ekalla kerralla tuli moikkaamaan mua pussin ulko kautta, mutta muistihan se sitte miten se oikeasti suoritetaan. Ja koitin sitte ihan lähettämällä putkeen ja juoksemalla vieressä, niin se meni oikeestaan paremmin. Elikkä turhaan varmistelin, mutta ku viime kerralla neiti vähän arasteli pussia ni otin varman päälle :D

Mä en osaa enää oikein selittää sanoin miten nää meidän pienet sarjat menee, joten leikitään paintilla ja piirrellään ;P Kaipa nuista vielä selvän saa.. Ensin mentiin vain kahta hyppyä peräkkäin, ensin jätin Cicin 1 hypyn taakse ja menin itse jo 2 hypyn eteen ja ohjasin siitä yli eli samaa mitä ollaan jo monta kertaa tehty. Sitten otettiin kerta niin että jätin Cicin 1 hypyn taakse ja siirryin odottamaan Ciciä 2 hypyn taakse niin että Cici periaatteessa tuli vain luokse. Helppo nakki mun rotta likalle ;)

Seuraavaksi mentiin koko sarja läpi ja neiti selvisi aivan loistavasti sekä ohjauskin taisi toimia. Menin nimittäin itselleni vaikeammalta puolelta ohjata eli sarjan sisäpuolelta koko ajan. Kuitenkin luotto kasvoi koiraan, kun selvisin hypyistä kunnialla! Nimittäin ne oli aiemmin tuottaneet tuskaa, mutta nyt ei mitään. Sitten vain ohjaus putkelle ja ottamaan likkaa vastaan pituuden lopusta. Koska aiemmin Cici oli ottanut pituuden palikoista tukea, vedin varman päälle ja ohjasin niin että olin neitiä vastassa. Tämä sujui paremmin kuin hyvin, joten seuraavalla kierroksella ohjasin vierestä juosten Cicin pituudesta ja menihän se tosi huipusti! Jesh! Ainut virhe minkä tuossa tehtiin oli että kerran Cici juoksi putken suun ohi, mutta se oli ihan vaan ohjausvirhe. Viimosella kierroksella kaikki meni taas ihan nappiin, hieno likka ;)

Tähän vielä muutamat kuvat, jotka on Tiian ottamia (perhoskoirien omistaja, linkeistä ;))

Pituuus!

Yli!