Oli kyllä harvinaisen pieni näyttelypaikka tällä kertaa valittu jenkkierkkarille. Paikka oli normaalin liikuntasalin kokoinen eli ei sinne mahtunut kuin yksi kehä ja loppu tila olikin trimmauspöytien ja häkkien valloittamaa. Me survouduimme perimmäiseen nurkkaan ja seurailimme kun monta ennestään tuntemattoman rodun edustajaa puunattiin ja käsiteltiin kehä kuntoon. Voin kyllä sanoa että siinäkin oppii jo todella paljon kun vain seuraa vierestä, tuli opittua kuinka hihna laitetaan jenkeillä ja mitä niiden turkille tehdään ennen kehää. Sinällään varsin mielenkiintoista ja tarpeellista näin junnuja ajatellen!

Kehät oli myöhässä ja junnujen alkamisaika venyi parilla tunnilla. Kun vihdoin junnujen vuoro oli, niin selvisi että ennestään neljästä ilmottautuneesta vain kolme oli saapunut paikalle ja yksi näistä kuului nuorempaan ryhmään ja kaksi vanhempiin. Joten tämä nuorempi junnu sai pyöriä kehässä yksin ja me Oton kanssa saimme vanhemmissa vastaamme jenkin. Tämä ei ollut yllätys, nimittäin eipä paikan päällä muita koiria oikein näkynytkään yhtä turisti ranskanbulldoggia ja villakoiraa lukuunottamatta. Oton kanssa kaikki sujui varsin mallikkaasti, mutta sitten tuli minua ennalta jännittävä vaihto. Koskaan en ole jenkkiä handlannu, mutta olin koko päivän yrittänyt opiskella sivusta kuinka niitä handlataan. Seisotus oli hieman hakusessa kun en oikein tiennyt kuinka siitä kuonosta pidellään, mutta kyllä se lähti sujumaan. Myöskin liikkeessä tuntui hankalalta kun ei samalla tavalla nähnyt itse liikkeitä kuin Otolta, mutta yritin pitää reipasta askelta yllä niin kuin muutkin. Tuomari antoikin minulle ykkösruusukkeen eli en tullut ainakaan viimeiseksi! Kommenttia sain sen verran, että monipuolisuuteni takia sijotuin, joka kuulosti tosi hienolta kun en uskonut handlaavani jenkkiä oikein..

Saman tien olikin nuorempaa junnua vastaan kilpailu ja hänelläkin oli jenkki handlattavanaan. Ensin Oton kanssa L, jonka jälkeen vaihto. Nyt paljon itse varmempana esitin tämän jenkin, sillä tuomarilta sain hyvää kommenttia aiemmin. Eipä se kai nyt niin huonosti mennyt, sillä tuomari osoitti minut ensimmäiseksi! Ensimmäinen voitto siis virallisista! Eiväthän nämä nyt niin älyttömän suuret kisat olleet, mutta voitto mikä voitto! Tuntuu kyllä niin upeelta että sain ne jenkit esiintymään. Koskaan en nimittäin ole spanielia handlannut ja olen olettanut jenkin olevan hyvin hankala handlattava. Ei se nyt aivan yli voimainen ollutkaan, jos kerta minäkin sain esiintymään. Nyt sai kyllä JH-touhut uutta potkua, seuraavia kisoja odotellessa!

Kotiin kun pääsin ajattelin ottaa Cicin kanssa jotain, kun en ole ollut koko päivänä kotona. En jaksanut raahautua ulos, joten pientä kapula treeniä naksuttimen kanssa. Cicille kapula oli taas aivan kauhuissaan kapulasta, joten alkuun naksua vain nuuskuttelusta. Nopeasti mieliin muistui, että kapula otetaan suuhun ja siitä superkehuja! Väliin piristystemppuja ja uutta settiä kapulatreeniä, joka alkoi loppua kohti näyttämään todella kivalta. Hiljaa hyvä tulee sanoi mummo liikenteessä ;)

Kyllä vain, neiti päätti aloittaa juoksunsa eilen vaikken alkuun meinannutakaan asiaa uskoa mutta pakko se on myöntää kun täpliä lattialle ilmestyy. Nyt tyttö vaan murjottaa ja vilkuilee kulmiensa alta, nimittäin oli aika kova paikka kun pöksyt tuli taas käyttöön. Pakkohan se on kun ei osaa itseään siistiä..Mutta on se jännä kun niin nopeesti koko koira muuttuu vuorokaudessa ilopilleristä tuommoiseksi ihme mielistelijäksi. Sitä ne hormonit teettää ja voi Viivi parkaa kun joutuu kestämään Ciciä tämän ajan!

Eilen kuitenkin ennen kuin juoksujen huomasin todella alkaneen niin ehdittiin käydä agitreeneissä ensimmäistä kertaa tänä vuonna ja vielä uudella hallilla! Oli kyllä aivan ihanaa kun tilaa oli paljon eikä tarvinut odotella aivan kylki kyljessä. Cici haisteli kyllä todella paljon koko treenien ajan, mutta eiköhän sen pysty pistämään ensimmäisten treenien ja juoksujen alun piikkiin. Vaihdoimme nyt samalla ryhmää kun treenipaikka vaihtui maanantailta perjantaille. Ryhmässämme taitaa olla n. 8 koiraa, mutta koska muutama oli pois joten en ole aivan varma. Meidät paikalla olevat jaettiin kahteen ryhmään, sillä treenejä piti kaksi agin koulutusohjaaja alokasta, radat oli kyllä mukavat!

Tarkoituksena oli laittaa taas sellainen perinteinen paint-ratapiirros, mutta harmikseni ja muiden onneksi vuodatus.com ei oikein tykännyt ideasta. No mutta ensimmäisellä radalla oli ideana puolen vaihdot ja yksi pimeä putkikulma mahtui mukaan. Puolen vaihdoissa ei ollut ongelmaa ja tein ekaa kertaa persjätönkin, joka onnistui hyvin! Tosin tein sen kyllä putkelta hypylle siirryttäessä, mutta kuitenkin helposta on helppo lähteä vaikeuttamaan.. Mutta se putkikulma, ärrinmurrin! Luulin tietäväni mitä olen tekemässä mutta en sitten kuitenkaan osannut. Jätin liian vähän tilaa mennä putkella ja ohjasin huonosti joten ohihan siitä juostiin ettei mitään. Kunnon ohjeiden jälkeen saatin se kerran onnistumaan ja tällöinkin se oli vain tuuri heitto. Pitää muistaa jättää sille koiralle tilaa jatkossa!

Toisella radalla taas ei ollut ongelmia muualla kuin A:lla, joka oli sinällään odotettavaakin. Ennen taukoa näet Cicille oli jäänyt vähän huonoja muistoja A:lta, mutta nopeasti nekin on näyttänyt unohtuvan. Pari kertaa meinasin ohittaa, mutta kunnon kehujen jälkeen Cici kiipesi A:n häntä heiluen, hieno tyttö! Eikä ollut huono rata muutenkaan, ohjaukset osu nappiin ja "läpäistiin" radan ongelmakohta. Nimittäin ensin yhdeltä hypyltä käännyttiin vasempaan ja toisella kerralla oikeaan ja se piti osoittaa koiralle. Eipä se hirvittävän hankalaa ollut, mutta tuo onkin tommonen hidas tapaus että sähikäisen kanssa se olisi voinut tuottaakin vaikeuksia..

Kolmannella ja neljännellä radalla oli sama pohja mutta muunnellen vähän. Suunnitellessa tuli alkuun ongelmia, kun en keksinyt kuinka lähden etenemään kun kaksi estettä oli vierekkäin ja hyppy suuntautui eri suuntaan. Vinkin saatuani ei tämä tuottanut sen suurempia ongelmia kuhan vain pyörin ja Cici hyppi oikeat hypyt : D Kepit sujui huippu hyvin siihen nähden että uusi halli ja vaikeampi puoli, olen supertyytyväinen niihin. Mutta miinusta löytyy myöskin se haistelu jota oli läpi radan, ei sille tosin sen suurempia voinut kun kerta juoksut alko. Toivotaan että seuraavalla kerralla nuuskuttelu loppuu, koska muuten vauhti on ns. normaali tilassa aivan tyssähtänyt..

Tänään ajattelin piristää Ciciä pienella tokotuokiolla, muisteltiin vanhoja helppoja juttuja! Seisomisia ja maahan menoja eri tilanteista. Käskyt oli todella hyvässä muistissa, pysähtyi kuin seinään vaikka oltaisiin juuri juostu ja tipahti lähes täydestä vauhdista maahan. Ja millä innolla, se oli aivan ihanaa nähtävää, kun Cici häntä heiluen odotti käskyjä! Lisäksi lyhyitä seuraamispätkiä joihin olen enemmäin kuin tyytyväinen. Kontakti oli nimittäin parhaimman näköistä pitkään aikaan. Tällästä sen pitää olla, koira nauttii ja omistaja nauttii :) Pitää pitää treenit tuommosina, vaikka tavotteet treeneille nousiski muuten lähtee takapakki taas kerran päälle..

Huomenna olis suuntana Lahti ja tän vuoden ensimmäiset junnuilut feat Otto-skotti. Voittajafiilis, toivottavast ei tipaha kovaa ja korkeelt huomenna ;)

Nää paukkupakkaset käy sekä koiran että omistajan hermoille, tassut jäätyy ja joutuu sitte lumipaakkuja sulatella pois. Lenkit tyssää aina jossain vaiheessa siihen ja sillä välillä ehtii jo sormet jäätyä, joten kesää odotellessa! Ja kesästä mieleen, tää alotti fudiksen uudestaan eri seurassa joten nyt pitää sumplia vielä lisää aikatauluja. Nyt on kuitenkin tosi hieno tilanne kun kaikki harrastukset on eri päivinä sekä sitte tokoilla nyt voi ihan mikä päivä tahansa, kuten esim tänään !

Otettiin pitkästä aikaa ihan pientä treeniä ja tavoitteena motivaation säilyminen seuraamisessa tuolla superpakkasessa, oli meinaan ihan himskatin kylmä ja Cicikin tärisi, mutta pakko jotain tehdä kun toisen pää hajoaa kummallakin eikä sisällä voi muuta kuin temppuilla. Mutta pitkiin pitkiin aikoihin päästiin treeneissä tavoitteeseen ja vielä kirkkaasti päällekin! Tehtiin aivan lyhyitä pätkiä alkuun, koska paikka oli aivan hakusessa mutta kontakti oli aivan upeeta. Palkan anto suuntaa vaihtelin, välillä palkka putos niskaan, lensi eteen tai taakse tai toisesta kädestä ja namilla mentiin. Eipä tarvittukaa kuin muutama toisto niin rottasenkin mieliin muistui tuo oikea seuraamispaikka..

Tällä kertaa olin astetta fiksumpi kuin aiemmissa treeneissä ja pidin niitä aiemmin vain suunniteltuja taukoja. Muutama minuutti sähellettiin jotain aivan omaa, temppuiltiin ja neitin mieli nousi taivaisiin! Motivaatio nousi taivaisiin eikä tarvittu edes niitä iän ikuisia nameja.. Miksen mä ole aiemmin tajunnu tollasta ihan pikkusta juttua että "duunia" tehdessä Cicin mieliala treeniin nousee tuolla tapaa ;o Tässä taas huomaa kuinka aloittelevia me ollaan tokopuolella vielä tai lähinnä minä. Nooh jospa tällä tyylillä me oltais vähän lähempänä kisoja?

Tämän mun "nerokkaan idean" tähden pystyttiin hioa seuraamista vähän enemmän kuin aiemmin, ei me noin pitkää seuruu-sessiota oltais tollasella motivaatiolla vetää aiemmin. Pysähdyksiä otettiin muutamia ja pysähdykset olivat todella nopeita eikä semmoisia himmailuja mitä normaalisti. Cicillä näytti olevan tosi hauskaa ja uskalsin ottaa pidemmän suoran, johon sisältyi muutamat pysähdykset ja oli aivan upeeta työskentelyä! Vielä lisää ihmeteltävää toi asiaan se, että palkkasin loppuun lelulla ja Cici leikki sillä tosissaan eikä mitä yleensä meillä lelupalkat on, vähän hampailla kiinni ja sitten jotain muuta on jo tuon mielessä. Toivottavasti toi on pysyvää, koska ainainen nameilla palkkaaminen tuntuu tökeröltä...

Näitten upeitten treenien jälkeen oliki kiva lähteä lenkille ja päästää rotta juokselemaan hankeen ennen mun lähtöä epäviralliseksi dogsitteriksi. Huomiseen asti olen skottikolmikon vahtina ja vauhtia piisaa ja pusuja, hassuja poikia ;) Ensi viikon sunnuntaina pääsenkin yhden skotin kera junnukehiin pyörähtämään Lahteen jenkkierkkariin. Ensimmäiset junnut tänä vuonna ja viimeinen mahdollinen junnuvuosi pyörähtää samalla käyntiin. Muita ei ollakaan vielä suunniteltu, katselee tässä vielä minne ilmottautuu. Jonnan kanssa kyllä oli puhetta että saisin Iraa (seefferi) lainaan, jos vaan yhteistyö pelittää, mutta kuhan nyt ensin päästäisiin treenailemaan!

Tähän loppuun vielä Cicin ja Lakun riehumista viime vuoden puolelta elikkä päivä oli tuolloin 30.12. Laatu pissii, mutta kamera ei oikein tykänny ilmasta..

Ai mitennii Cici on pieni? ;D

Rotta hyökkää!

Kaks pimeetä ;)

Viime vuodelle olin tehnyt tavoitelistaa petsien foorumilla ja kaivelin sen sieltä kätköistä tähänkin. Elikkä tämmössiä juttuja olin pohtinut vuoden 2009 alussa ja hieman kommenttia viime vuodesta !

"Toko: Alokkaan liikkeet kuntoon ja loppuvuodesta mölleihin. Riippuu tietysti missä kunnossa liikkeet ovat, niin yksiä virallisiakin voisi suunnitella. Tuloksia en edes halua ennustella, saa nähdä mitä tuleman pitää (8

Agility: Päästä alkeisryhmään! Siinä jo ihan tarpeeksi tavoitetta, sen jälkeen voi suurempia suunnitella.. (:

Mejä: Useammin reenimään. Möllikokeisiinkin olis kiva loppukesästä lähteä, ensin vaan pitäs harjotella tuon kanssa ammuskeluun tottumista.. Ehtiihän sitä!

Koiratanssi: Pikkusia koreografeja ja varmuuksia temppuihin!

Mätsärit/näyttelyt: Mätseissä olis kiva sijottuu. Punasia tietysti lisää! Näyttelyihin tavote edes kerran mennä, olis kiva saada nyt EH, mutta ei sen niin väliä (:
Näitä ennen kuitenkin kehäkäyttäytyminen kuntoon. Siinä tulee olemaan työtä ja tuskaa...

Muuta: Koiraleirille! Haluaa oppia trimmaamaan... (: Ja sitten vielä jh touhuja vois alkaa itselle suunnittelemaan ens vuodeksi, koiraa kaivattaisiin. Mutta sitä etsimään ensi vuoden puolella, nyt lomailen tämän asian tiimoilta!"

Tokossa alokkaan liikkeet saatiin jo alkuvuodesta kuosiin ja uskaltauduttiin nakki-mölleihin joissa palkkaus oli sallittu, siihen nähden että paikalla makuu ei alkuvuodesta ollut ehkä niin varma kuin olisi voinut olla, nämä möllit menivät ihan mukavasti. Paikalla makuu saatiin hyvään malliin vuoden kuluessa ja nyt se pari minuuttia menee jos olen viitisen metrin päästä Cicistä. Muut liikkeet ovat sujuneet vaihtelevan hyvin koko ajan, mutta toki treenittävää on ja paljon vuoden jälkeenkin !

Agility alkoi siinä toukokuun alussa 10 kerran alkeiskurssilla, jonka jälkee tulikin parin kuukauden tauko juoksujen jälkeen. Tavoite kyllä täytettiin, mutta tuli uusia mutkia matkaan kuten kovien äänten kammo joka ilmentyy keinukammona myös. Kuitenkin positiivista kun etsii niin kepit ovat nyt jo todella hienolla mallilla, tässä on kuitenkin haastetta vielä pitkään !

Mejä, köhköh.. Kerran käytiin jälki ajamassa ja liian vaikeassa maastossa. Joten tältä osalta tavoitteet ei oikein täyttyneet ;p

Koiratanssissa ei kyllä koreografioita olla ehditty miettimään vielä, mutta temppuja ollaan saatu kuitenkin varmempaan kuosiin ja rotta tykkää (:

Mätsärit/Näyttelyt jäivät ainoastaan noissa mätsäreissä pyörimisiin.. Ei ollut hyvää näyttelyä ja kehässä pyörimiset jäivät vaan omistajan puolelle eli JH-kehiin. Eipä se mitään, loppuvuodesta tuo on alkanut kehittämään itselleen lihaksia joten olis ollu aika turha viedä neitiä kehään ruipelorottana. Mätsäreissä taas ylitimme odotukset kun alkuvuodesta kolmessa ensimmäisessä mätsärissä sijotuttiin ja loppuvuodesta saatiin ensimmäin BIS-sijoitus! Kehäkäytös saatiin siis hyvälle mallille, joten tästä on hyvä jatkaa..

Muuten tämä vuosi on ollut antoisa, kun olen päässyt muidenkin koirien kuin Cicin kanssa kehään ja tästä kiitos monille ihmisille! Jh-kehissä ja mätsäreissä useaan otteeseen pyörin Otto-skotin kanssa ja yhteistyö jatkuu tämän vuoden puolella. Koiraleirille en nyt sattunut pääsemään, mutta matkusteltu me ollaan useaan otteeseen Cicin kanssa!

Tälle vuodelle pyrin tekemään mahdollisimman realistisia suunnitelmia, pyrin viime vuonnakin. Lajikohtaisia pohdintoja VUODELLE 2010!

Toko:
-Paikallamakuu vihdoinkin kuosiin
-Seuraamistreeniä reippaasti, tasapaino kaiken sälän keskelle
-Mölleihin, mahdollisesti virallisiin jossakin vaiheeessa vuotta?
-Hitaasti hyvä tulee,  joten motivaatiota tappamatta tänä vuonna edetään!

Agility:
-Ohjaustekniikkaa itsellä paremmaksi
-Keinukammon lieventämisoperaatio käyntiin
-Estevarmuus muillekin esteille
-Mölleihin?

Näyttelyt/mätsärit:
-Edes sen kerran rotukehiin ja tuloksella ei ole nyt niin suurta väliä, kesällä sitten !
-Ravaus käsky haltuun
-Sijoituksia mätsäreistä
-Uusia tuttuja ;)

Muuta:
-Kaikenlaista jännää vois keksiä, yllätyksiäkin voi olla kenties luvassa ;)

Taas ne samat vanhat selitykset, koulu on vienyt hirmusesti aikaa ja plaaplaa, mutta mitäs sitä totuudelle voi? Nyt voi huokasta helpotuksesta ku lukukausi olis ohitse ja parin viikon loma, jonka jälkeen pitäis taas jaksaa opiskella ahkerasti. On kyllä kiva ei aamulla tarvi miettiä heräämistä vaan saa omaan tahtiin heräillä ja sitte voikin lähteä koirien kanssa tarpomaan umpihankeen. Mikäs sen mukavempaa :)

Mutta jos blogissa on ollu hiljasta niin on ollut myös treenailujen puolesta. Satunnaisesti ollaan käyty agittamassa, pari kertaa ollaan tokoiltu ja olihan tässä muutamat näyttelytki (Jyväskylä ja messari) joista nyt haettiin lähinnä kokemusta ja tyhjentämässä tilinsä kaikilla kivoilla kojuilla. On tässä tullu kyllä huomattua juttuja ku ei pitkää aikaan olla ehditty sillai ihan tosissaan reenaamaan. Tokossa on ollu pakko helpottaa entisestään, kun ei muistu mieliin mitä pitäis tehdä ja agilityssa on tullut pulma vastaan, nimittäin kovien äänten kammo. On se jo aiemmin huomattu, mutta nyt se on pahentunut niihin merkkeihin, että Cici menee aivan lukkoon kun keinusta tulee pamaus. Sitä sitten selvitelläänkin pidempi tovi ja kisaaminen jää haaveeksi vaan pitkäksi aikaa luultavimmin ;s

Ja tokoilut, noooh.. Ehkäpä tää tästä ku rupee useemmin reenimään. Eilen oltii Minnan&aussieiden kanssa reenimässä ala-asteella ja tehtiin ihan pieniä pätkiä seuraamisia. Ensinnäkin tuo on alkanut ihan hirvittävästi edistämään kiitos eteenpäin palkkaukseni joka toimi juu silloin, kun Cici oli aivan liian jäljessä. Joten nyt palkkaa tuleekin niin että se tipahtaa suoraan päähän, eipähän oo liian takana palkka tai liian edessä (8 Ja toinen mitä tehtiin niin luoksetuloja, mutta siihen on palannut se iänikuinen pomppu. Ää, joten sitä sitten pitäis reeniä pois.. Mutta ketä tästä saadaan syyttää, minua tietysti. Oma vika ku ei suksi luista :)

Eipä tätä kuitenkaan kovin vakavasti ottaa.. Jyväskylän epäonnistuneen jh-kiertueen jälkeen voikin tie olla vain ylöspäin, joten alkuvuodesta suuntana olisi Lahden jenkkierkkarin junnut, jos vaan ilmottautuminen onnistui. Katsokaas kun minä viisaana tyttönä viimisenä ilmopäivänä pistän hätäpäissäni ilmottautumista menemään, mutta ei se mitään. Ja tarkoituksena muutenkin kierrellä junnuja vähän enemmän ensi vuonna kun kerta viiminen kisavuosi olisi tuloillaan. Siitä sitten kaikki irti!

Vaikkei harrastuspuoli oikein loppuvuodesta ole pelittänytkään, niin ollaan me kunnostauduttu hyväntekemisessä ! Käytiin nimittäin maanantaina moikkaamassa vanhiksella mummoja Cicin kanssa ja tehtiin muutamia temppujakin, mikä oli tietysti mummojen mieleen. Moneen otteeseen saatiin kuulla kysymykset, onkos tuo nyt minkä ikäinen jne.. Voi toista, kun näyttää koko ikänsä aivan pentuhauvalle. Tosin vielä pennumman näköisen siitä tekee tuo ylipitkä karva. Ensi vuonna sitten sekin poies (: Nyt kuitenkin meidän konkkaronkka rupeaa joulun viettoon ja joulun jälkeen voidaankin sitten reeniä tosissaan ;)